Ihmeellisen netin/Facebookin kautta sain lukea Enkelipuvuista eli arkkuvaatteista. Ne pikkuruiset , niin kauniit mekot. Mun oli ihan pakko päästä ompelemaan sellaisia.
Enkelipukuja ommellaan käytetyistä hääpuvuista. Kyllä minun oli vaikeaa leikata se ensimmäinen puku.
En kyynelehtinyt pukuja ommelessa, mutta haikea olo tuli.
Valitettavasti näillekin mekoille on käyttöä.
Ajattelin usein vanhempia jotka saattavat pienokaisen haudan lepoon, tuollaiseen pieneen mekkoon puettuna. Se on jotain sellaista, mitä ei voi ymmärtää.
Ajattelen näin että ompelemalla Enkelipukuja, kuljen surevien rinnalla pienen matkan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti